Palokan viljamakasiini

 

25.11.1855
Pitäjänkokous päätti rakentaa oman viljamakasiinin Jyväskylään. Siihen asti oltiin oltu osallisina Laukaan pitäjänmakasiinissa, joka oli perustettu viimeistään 1700-luvun puolivälissä. Osallisuus Laukaan pitäjänmakasiiniin koettiin monin tavoin ongelmallisiksi ja sitä paitsi Jyväskylän kappeliseurakunta oli itsenäistymässä omaksi seurakunnaksi.

 

1857
Luovutti talollinen Juho Auvinen viljamakasiinia varten yhden tynnyrialan tontin 50 vuodeksi Syrjälän tilan maalta (nykyisen Jyväskylän palolaitoksen kohdalta). Makasiinin piirustusten ja kustannusarvion hankkiminen jäi Joonas Särkän tehtäväksi.

 

10.9.1857
Makasiini perustettiin virallisesti.

 

25.9.1859
Senaatti vahvisti sen ohjesäännön. Makasiiniin asioita hoiti pitäjänkokouksen valitsema viisihenkinen johtokunta., joka valitsi keskuudestaan esimieheksi maistraatin sihteerin Gustaf Gronovin.

 

10.5.1861
Tapahtui lopullinen ero Laukaasta.

 

1901
Kuntakokous päätti perustaa säästöpankin. Tällöin sen pohjarahastoksi myönnettiin 400 hehtolitraa ruista vilja-aitan apuvarastosta ja lisäksi ns. mitanpäälliset.

 

1911
Päätettiin vilja-aitta siirtää silloiselta paikaltaan Syrjälän talon maalta, joka oston kautta oli siirtynyt kaupungin haltuun, oman kunnan alueelle. Uusi 3600 m²:n tontti erotettiin Palokan Jokelan talon maalta, Perälän torpan luota, valtatien varrelta. Uuden vilja-aitan kivijalan teki kivimies Gustaf Friman ja aitan muutti urakalla uuteen paikkaan ajuri Aleks Kässi.

 

7.2.1912
Makasiini luovutettiin valmiina kunnalle.

 

29.5.1923
Maaherra vahvisti vilja-aitalle uudet säännöt, joiden mukaan päätösvalta vilja-aitan asioissa oli sen osakkailla: talollisilla, torppareilla ja sitä käyttävillä mäkitupalaisilla, ei enää kunnanvaltuustolla.

Myöhemmin rakennuksen käyttötarkoitus on muuttunut viljan säilytyksessä mm. kuivaus- ja lajittelutoimintaan. Näissä tarkoituksissa alkuperäisiä rakenteita on muutettu, sekä rakennuksen sisä- että ulkopuolelta esim. etuseinään on avattu leveä ovi.

 

2004
Vilja-aittarakennus siirtyi Jyväskylän maaseurakunnan omistukseen

 

Lähde: Onni A.A. Repo : Jyväskylän kunnan historia 1937.